Luottamusta ja Osaamista

BREXIT, FIXIT, DOIT! – osa 2

Kansanvälinen oikeus on sekä Brittien että Suomen puolella. Läpimätä oikeushallintomme, joka toteuttaa globaalistien murskaavaa agendaa, joutuu tulevaisuudessa tiukoille. Heidän koulutuksellaan ja yleisellä sivistystasolla, mitä se sitten onkin, ei voida todeta muuta kuin se, että HE TIESIVÄT TAI HEIDÄN OLISI PITÄNYT TIETÄÄ, että toteuttavat laitonta ja jopa rikollista agendaa. Tämä asia ei muutu, vaikka kuinka monta uutta ajojahtia järjestävät.

Tässä osiossa ajattelin lähestyä oheista teemaa juridiikan näkökulmasta, pitäen mielessä osion 3 näytöt ja paljastukset. Luodaan lyhyt katsaus lainsäädäntöön eli YK:n sopimukseen – Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus (1969), kansainvälinen sopimus valtioiden välisistä kirjallisista sopimuksista ja vastaava englanniksi Vienna Convention on the law of treaties (with annex), Concluded at Vienna on 23 May 1969. Tämä sopimus löytyy Finlexistä kohdasta valtiosopimukset 33/1980.

Tulen esittelemään muutaman keskeisen artiklan kyseisestä valtiosopimuksesta sekä suomeksi että englannin kielellä. Tämä siitä syystä, koska oma äidinkielemme ei ole todistusvoimainen tulkinta siitä, mitä on sovittu tässä sopimuksessa.

POHDINTAA EROAMISESTA

Mainitun sopimuksen artiklan 31(1) mukaan sopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä sekä antamalla käytetyille sanoille niille kuuluva merkitys. Tällä artiklalla on erityinen merkitys kun tulkitaan Lissabonin sopimuksen artiklaa 50. Siinä ei mainita mitään pitkistä neuvotteluista eikä menetelmistä. Toisin sanoen eroaminen Euroopan Yhteisöstä / Euroopan Unionista tapahtuu kirjeitse, jossa kerrotaan vain ja ainoastaan, että eroamme EU:sta. On kokonaan toinen asia ja erillinen asia haluaako Britit neuvotella suhteensa jäljelle jäävään EU:n vai sopivatko he suhteensa jokaisen Euroopan valtion kanssa erikseen, ohi EU:n. Nämä kaksi asiaa on syytä erottaa toisistaan.

Artiklan 49 suhteen tulee erotella kaksi asiaa. Onko kyseessä petos, joka rasittaa sopimuksen neuvottelijoitten suhdetta kansaan eli valtioon sekä neuvottelevan valtion suhdetta vastapuoleen eli toiseen valtioon tai muuhun tähän rinnastettavaan yhteisöön. Riippumatta siitä kumpi oikeussuhteista on kyseessä, petos aina oikeuden yleisten periaatteitten mukaisesti aiheuttaa pätemättömyyden. Täytyy tässä yhteydessä todeta se, että valtio- ja maanpetos ovat tähän sovellettavia rikostyyppejä.

Artiklassa 50 määritellään lahjonta. Jos siis sopimuksen allekirjoittamista tai tulkintaa vauhditetaan tai taataan antamalla lahjuksia on kyseinen sopimus mitätön. Tässä artiklassa tulee myös erotella suhde omaan valtioon sekä vastapuoleen. Täytyy tässä yhteydessä todeta se, että valtio- ja maanpetos ovat tähän sovellettavia rikostyyppejä.

Artikloissa 51 ja 52 puhutaan valtion tai sen edustajan pakottamisesta. Voidaksemme vastata tyhjentävästi tähän kysymykseen tulisi tutustua aiempiin tulkintoihin, mikä on pakottamista. On selvää, että sodalla tai terrorismilla uhkaaminen sisältyy tähän kokonaisuuteen, mutta hienovaraisempi pakottaminen voisi olla median yksipuolinen asioitten käsittely, jossa suoraan tai epäsuoraan esitetään, että mikäli emme suostu tiettyyn asiaan niin se tulee aiheuttamaan jotain vakavia seurauksia.

Artikla 53 tulee olemaan ensiarvoisessa asemassa ainakin Suomen eron yhteydessä. Artikkeli viittaa sellaisiin kansainvälisen oikeuden arvoihin, jotka ovat perustavaa laatua olevia oikeuksia tai asioita, joita ei saa, tule tai voi kumota. Mainittuja asioita, joita kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt ns. jus cogens arvoiksi, ovat esimerkiksi joukkotuhonta, orjuus, orjakauppa, kidutus, sotarikokset ja ilmeisesti myös rikokset ihmisyyttä vastaan. Suomen kannalta tämä artikla tulee olemaan poikkeuksellisen keskeisessä asemassa.

ARTIKLAT MOLEMMILLA KIELILLÄ

31 artikla Yleinen tulkintasääntö  

  1. Valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa.
  2. Valtiosopimusta tulkittaessa yhteys käsittää paitsi tekstin, johon sisältyy valtiosopimuksen johdanto ja liitteet:
  3. a) jokaisen sellaisen valtiosopimukseen liittyvän sopimuksen, joka on tehty kaikkien osapuolten välillä valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä;
  4. b) jokaisen asiakirjan, jonka yksi tai useampi osapuoli on tehnyt valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä ja jonka muut osapuolet ovat hyväksyneet valtiosopimusta koskevana asiakirjana.
  5. Yhteyden lisäksi tulee ottaa huomioon:
  6. a) jokainen myöhempi osapuolten välillä tehty sopimus, joka koskee valtiosopimuksen tulkintaa tai sen määräysten soveltamista;
  7. b) jokainen myöhempi valtiosopimusta sovellettaessa noudatettu käytäntö, joka osoittaa osapuolten välisen yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkinnasta;
  8. c) kaikki osapuolten välisissä suhteissa sovellettavissa olevan kansainvälisen oikeuden asiaan vaikuttavat säännöt.
  9. Valtiosopimuksessa käytetylle sanonnalle on annettava erityinen merkitys, jos on osoitettavissa, että osapuolet ovat sitä tarkoittaneet.

Article 31, GENERAL RULE OF INTERPRETATION 

  1. A treaty shall be interpreted in good faith in accordance with the ordinary meaning to be given to the terms of the treaty in their context and in the light of its object and purpose.
  2. The context for the purpose of the interpretation of a treaty shall comprise, in addition to the text, including its preamble and annexes:
  • (a) Any agreement relating to the treaty which was made between all the parties in connexion with the conclusion of the treaty;
  • (b) Any instrument which was made by one or more parties in connexion with the conclusion of the treaty and accepted by the other parties as an instrument related to the treaty.
  1. There shall be taken into account, together with the context:
  • (a) Any subsequent agreement between the parties regarding the interpretation of the treaty or the application of its provisions;
  • (b) Any subsequent practice in the application of the treaty which establishes the agreement of the parties regarding its interpretation;
  • (c) Any relevant rules of international law applicable in the relations between the parties.
  1. A special meaning shall be given to a term if it is established that the parties so intended.

49 artikla Petos  

Valtio, jonka toisen neuvottelevan valtion petollinen menettely on johtanut valtiosopimuksen tekemiseen, voi vedota petokseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.

Article 49. FRAUD

If a State has been induced to conclude a treaty by the fraudulent conduct of another negotiating State, the State may invoke the fraud as invalidating its consent to be bound by the treaty.

50 artikla Valtion edustajan lahjominen  

Jos valtion ilmaisema suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on saatu siten, että toinen neuvotteleva valtio suoranaisesti tai välillisesti on lahjonut edellisen valtion edustajan, valtio voi vedota tällaiseen lahjomiseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.

Article 50. CORRUPTION OF A REPRESENTATIVE OF A STATE

If the expression of a State’s consent to be bound by a treaty has been procured through the corruption of its representative directly or indirectly by another negotiating State, the State may invoke such corruption as invalidating its consent to be bound by the treaty.

51 artikla Valtion edustajan pakottaminen  

Valtion valtiosopimuksen noudattamiseen suostumista koskeva ilmaisu, joka on saatu pakottamalla valtion edustajaa häneen kohdistetuilla teoilla tai uhkauksilla, on vailla kaikkea oikeudellista vaikutusta.

Article 51. COERCION OF A REPRESENTATIVE OF A STATE

The expression of a State’s consent to be bound by a treaty which has been pro cured by the coercion of its representative through acts or threats directed against him shall be without any legal effect.

52 artikla Valtion pakottaminen väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen  

Valtiosopimus on mitätön, jos sen tekeminen on saatu aikaan väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen loukkaamalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sisältyviä kansainvälisen oikeuden periaatteita.

Article 52. COERCION OF A STATE BY THE THREAT OR USE OF FORCE

A treaty is void if its conclusion has been procured by the threat or use of force in violation of the principles of international law embodied in the Charter of the United Nations.

53 artikla Yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin (jus cogens) kanssa ristiriidassa olevat valtiosopimukset  

Valtiosopimus on mitätön, jos se sen tekemisen aikana on ristiriidassa yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottomalla normilla kansainvälisen valtioyhteisön kokonaisuudessaan hyväksymää ja tunnustamaa normia, josta poikkeaminen ei ole sallittu ja jota voidaan muuttaa vain myöhemmällä saman luonteisella yleisen kansainvälisen oikeuden normilla.

Article 53. TREATIES CONFLICTING WITH A PEREMPTORY NORM OF GENERAL INTERNATIONAL LAW (”JUS COGENS”)

A treaty is void if, at the time of its conclusion, it conflicts with a peremptory norm of general international law. For the purposes of the present Convention, a peremptory norm of general international law is a norm accepted and recognized by the international community of States as a whole as a norm from which no deroga tion is permitted and which can be modified only by a subsequent norm of general in ternational law having the same character.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *