Luottamusta ja Osaamista

Joukkotuhontarikos ja rikos ihmisyyttä vastaan

Määritellään ensin taustat kyseiselle rikollisuudelle:

Rikoksen voi tehdä sekä sodan ja rauhan aikana (art. 1 SopS 4-5/1960).

Joukkotuhontarikos (art. 2 SopS 4-5/1960 ja art. 6 SopS 56/2002) tarkoittaa; ryhmän jäsen tappamista; vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttamista ryhmän jäsenille; ryhmän elinehtojen tahallista huonontamista tarkoituksella aikaansaada sen fyysillinen häviäminen joko kokonaan tai osittain.

Rikokset ihmisyyttä vastaan (art. 7 SopS 56/2002) tarkoittaa; a) murha; b) tuhoaminen; c) orjuus; e) vangitseminen tai muu vakava fyysisen vapauden riisto kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti; f) kidutus; g) tai muu yhtä törkeä seksuaalisen väkivallan muoto; h) tunnistettavissa olevaan ryhmään tai yhteisöön kohdistuva vaino poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin tai uskonnon perusteella tai sukupuolen perusteella, niin kuin tämä käsite on määritelty 3 kappaleessa, tai muilla perusteilla, jotka yleisesti katsotaan kielletyiksi kansainvälisen oikeuden nojalla, muun tässä kappaleessa tarkoitetun teon tai tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan rikoksen yhteydessä; k) muut saman laatuiset epäinhimilliset teot, joilla tahallisesti aiheutetaan suurta kärsimystä tai vaikea ruumiillinen vamma tai vahingoitetaan vakavasti henkistä tai fyysistä terveyttä.

Rikoksiin ihmisyyttä vastaan liittyy mielenkiintoisia määritelmiä seuraavasti:

  1. a) ”siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys” tarkoittaa 1 kappaleessa tarkoitettujen tekojen toistuvaa kohdistamista siviiliväestöön sellaisen valtion tai järjestön politiikan mukaisesti, jonka tarkoituksena on kyseisen hyökkäyksen toteuttaminen, tai tämän politiikan edistämiseksi;
  2. b) ”tuhoamiseen” sisältyy sellaisten elinehtojen tahallinen asettaminen, muun muassa ruoan ja lääkkeiden saannin estäminen, joiden tarkoituksena on väestönosan hävittäminen;
  3. c) ”orjuus” tarkoittaa jonkin omistusoikeuteen liittyvän tai kaikkien siihen liittyvien valtaoikeuksien kohdistamista henkilöön, ja siihen sisältyy tällaisten valtaoikeuksien käyttäminen ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan yhteydessä;
  4. e) ”kidutus” tarkoittaa tahallista voimakkaan fyysisen tai henkisen tuskan tai kärsimyksen aiheuttamista syytetyn vankina tai valvonnan alaisena olevalle henkilölle. Kidutukseksi ei kuitenkaan katsota pelkästään lakiin perustuvasta rangaistuksesta tavanomaisesti aiheutuvaa tuskaa tai kärsimystä;
  5. g) ”vaino” tarkoittaa perusoikeuksien tahallista ja törkeää epäämistä kansainvälisen oikeuden vastaisesti ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksi;
  6. h) ”rotuerottelu” tarkoittaa 1 kappaleessa tarkoitettuja tekoja vastaavia epäinhimillisiä tekoja, joita yksi rodullinen ryhmä kohdistaa toiseen rodulliseen ryhmään tai ryhmiin, vakiintuneeseen järjestelmälliseen syrjintään ja alistamiseen perustuvan hallintojärjestelmän puitteissa, ja joiden tarkoituksena on kyseisen hallintojärjestelmän ylläpito;

Ryhmän määrittely tulee kyetä esittelemään selkeästi (art. 2 SopS 4-5/1960 ja art. 6 SopS 56/2002). Määrittely voidaan johtaa valtion allekirjoittamasta pilkkomissopimuksesta (vrt. toimiala jaottelu), pankinjohtajien aloittamasta jaottelusta velkakirja- ja asiakaskohtaisesta luettelosta kaadettavat ja säilytettävät asiakkaat. Kyseiseen jaotteluun liittyy vielä selkeää syrjintää nk. hyvien veljien tai poliittisen taustan kohdalla. Muitakin perusteluja voitaneen esittää.

Tahallisuus ja tietoisuus (art. 30 SopS 56/2002) voidaan näyttää toteen allekirjoitetun sopimuksen avulla, 1990 luvun alussa Stakesin yms. tekemien tutkimusten ja niistä annettujen suositusten ja lausuntojen valossa sekä sillä ettei eduskunnalla ole perustuslain mukaan oikeutta osoittaa varoja sellaiseen kohteeseen, jonka tarkoituksena on suorittaa törkeä ihmisoikeusloukkaus.

Rikosten vanhentumisesta (art. 29 SopS 56/2002) on todettu siten, että vanhentumisajat eivät koske tuomioistuimen (ICC) toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Tästä tietenkin on johdettavissa se, että kyseiset rikokset mielletään törkeimmiksi rikoksiksi maailman tasolla.

Ei liene ihme, että kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisasiakirjassa on todettu, että tiedostavat, että sellaiset törkeät rikokset vaarantavat maailman rauhan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin; toteavat, että vakavimmista rikoksista, jotka koskettavat koko kansainvälistä yhteisöä, tulee rangaista ja tehokas syytteen ajaminen niiden osalta tulee varmistaa ryhtymällä kansallisiin toimenpiteisiin ja edistämällä kansainvälistä yhteistyötä; ovat päättäneet varmistaa, että näihin rikoksiin syyllistyneet henkilöt eivät välty rangaistukselta, ja siten vaikuttaa näiden rikosten ehkäisemiseen; palauttavat mieleen, että jokainen valtio on velvollinen käyttämään rikosoikeudellista toimivaltaansa kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneisiin henkilöihin.

Rikoksiin syyllistyminen toteutuu (art. 25 56/2002) kun seuraavia asioita voidaan todeta:

  1. Tuomioistuimen toimivalta ulottuu luonnollisiin henkilöihin tämän perussäännön mukaisesti.
  2. Henkilö, joka tekee tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan rikoksen, on siitä henkilökohtaisesti vastuussa ja hänelle voidaan määrätä rangaistus tämän perussäännön mukaisesti.
  3. Tämän perussäännön mukaisesti henkilö on vastuussa tuomioistuimen toimivaltaan

kuuluvasta rikoksesta ja hänelle voidaan määrätä siitä rangaistus, jos kyseinen henkilö:

  1. a) tekee rikoksen yksin tai yhdessä toisen kanssa tai toisen henkilön välityksellä riippumatta siitä, onko toinen henkilö rikosoikeudellisessa vastuussa;
  2. b) käskee, kehottaa tai suostuttelee tekemään sellaisen rikoksen, ja rikos tosiasiassa täytetään tai sitä yritetään;
  3. c) rikoksen täytäntöönpanon helpottamiseksi auttaa tai avustaa sellaisen rikoksen tekemisessä tai rikoksen yrityksessä, mukaan luettuna keinojen tarjoaminen rikoksen tekemiseen;
  4. d) jollakin muulla tavalla myötävaikuttaa sellaisen rikoksen täyttymiseen tai sen yritykseen, sellaisen henkilöryhmän toimesta, joka toimii yhteisen päämäärän hyväksi. Tällaisen myötävaikuttamisen tulee olla tahallista ja:
  5. i) sen tarkoituksena tulee olla joko ryhmän rikollisen toiminnan tai rikollisen päämäärän edistäminen, kun sellaiseen toimintaan tai päämäärään liittyy tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva rikos; tai
  6. ii) myötävaikuttajan tulee olla tietoinen ryhmän aikomuksesta tehdä rikos;
  7. e) joukkotuhonnan osalta yllyttää välittömästi ja julkisesti muita joukkotuhontaan;
  8. f) yrittää tehdä rikoksen ryhtymällä toimenpiteisiin, jotka olennaisella tavalla aloittavat sen täytäntöönpanon, mutta rikos jää täyttymättä henkilön tarkoitusperistä riippumattomien olosuhteiden vuoksi. Sellaiselle henkilölle, joka luopuu rikoksen yrityksestä tai muutoin estää rikoksen täyttymisen, ei määrätä rangaistusta rikoksen yrityksestä tämän perussäännön nojalla, jos kyseinen henkilö täysin ja vapaaehtoisesti on luopunut rikollisesta päämäärästä.
  9. Tämän perussäännön henkilökohtaista rikosoikeudellista vastuuta koskevat määräykset eivät vaikuta vastuuseen, joka valtioilla on kansainvälisen oikeuden nojalla.

Virallisen aseman immuniteettisuoja ei päde näihin rikoksiin (art. 4 SopS 5-6/1960 ja art. 27 SopS 56/2002). Näiden säädösten mukaan syyllisiä ovat seuraavasti:

Joukkotuhontaan tai johonkin 3 artiklan mainittuihin muihin rikoksiin syyllistyneet henkilöt on rangaistava siitä riippumatta, ovatko he perustuslain mukaisesti hallitusvastuussa olevia henkilöitä (gouvernants), virkamiehiä taikka yksityisiä henkilöitä.

  1. Tätä perussääntöä sovelletaan samalla tavalla kaikkiin henkilöihin heidän virallisesta asemastaan riippumatta. Erityisesti, virallinen asema valtion tai hallituksen päämiehenä, hallituksen tai parlamentin jäsenenä, valittuna edustajana tai valtion virkamiehenä ei missääntapauksessa vapauta henkilöä tämän perussäännön mukaisesta rikosoikeudellisesta vastuusta, eikä se sellaisenaan ole peruste rangaistuksen lieventämiselle.
  2. Valtionsisäisen tai kansainvälisen oikeuden koskemattomuutta koskevat tai erityiset oikeudenkäyntiä koskevat säännöt, jotka voivat liittyä henkilön viralliseen asemaan, eivät estä tuomioistuinta käyttämästä toimivaltaansa sellaisen henkilön suhteen.

Kansallisessa lainsäädännössä tietty teko saattaa olla sallittua, mutta kansainvälisen oikeuden ja erityisesti kansainvälisen rikosoikeuden puitteissa teko on silti erityisen moitittava tai rangaistava.

Kertauksena vielä se, että seuraavan sopimuksen – Convention on the Non-Applicability of Statutory Limitations to War Crimes and Crimes Against Humanity Adopted and opened for signature, ratification and accession by General Assembly resolution 2391 (XXIII) of 26 November 1968 entry into force 11 November 1970, in accordance with article VIII – mukaan YK:n yleiskokouksessa hyväksytyt päätöslauselmat 2184 ja 2202 toteavat taloudellisten ja poliittisten oikeuksien loukkauksien olevan rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Tämä voidaan johtaa siitä, että kyseiset päätöslauselmat on annettu tiettyjä alkuperäisväestöjä ajatellen. Koska kuitenkin ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia

voidaan todeta, että taloudelliset ja poliittiset oikeudet kuuluvat kaikille ilman syrjintää. Oikeudet voidaan johtaa myös TSS- ja KP-sopimuksista.

Lisäksi sopimuksessa todetaan jyrkästi, että rikokset ihmisyyttä vastaan ovat kaikkein törkeimpiä kansainvälisiä rikoksia.

Considering that war crimes and crimes against humanity are among the gravest crimes in international law,

Lopuksi todetaan, että rangaistukset ko. rikoksista ovat tehokas suoja sellaisten esiintymiselle.

Convinced that the effective punishment of war crimes and crimes against humanity is an important element in the prevention of such crimes, the protection of human rights and fundamental freedoms, the encouragement of confidence, the furtherance of co-operation among peoples and the promotion of international peace and security,

2 Comments

  1. Jokke Jokke
    19.4.2015    

    Mikäs kansainvälisen oikeuden ja rikosoikeuden osaaja se sinä väität olevasi kun ei mitään tutkintojakaan löydy. Pelle jätkä sanon minä.

  2. Jukka Davidsson Jukka Davidsson
    20.4.2015    

    Kiitos Jokke kommentistasi. Se mikä osaaja olen tulee varmaankin selväksi tulosten muodossa. Oma kommenttisi meni enemmänkin alatyyliseen herjaamiseen. Substanssi pläjäyksestäsi puuttuu kokonaan. Hyvää kevään jatkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *